"Vaikka Costan edellinen hallitus päättyi valitettavasti, hänellä on yhä mahdollisuus tulla nimitetyksi paitsi väliaikaiseksi presidentiksi myös uudeksi presidentiksi seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi", totesi eurooppaoikeuden professori ja yhteisöasioiden asiantuntija Alberto Alemanno.
Muutama päivä sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvoston nykyinen puheenjohtaja Charles Michel oli ilmoittanut jättävänsä virkansa ennenaikaisesti ja johtavansa ranskankielisen liberaalipuolueen MR:n listaa kesäkuun eurovaaleissa tavoitteenaan päästä seuraavalla toimielinkierroksella johonkin eurooppalaiseen virkaan (kuten Euroopan parlamentin jäseneksi tai muuhun), Alberto Alemanno korosti, että António Costan saaminen seuraajaksi "riippuu paljon oikeudellisen prosessin tuloksesta".
Portugalin pääministeri "on edelleen uskottava EU:ssa ja yksi S&D-puolueen (sosialistien ja demokraattien progressiivinen liitto) tähdistä".
Samaa mieltä oli Eurooppa-asioiden konsultti Henrique Burnay, joka sanoi Lusalle, että "António Costa on mahdollinen kolmesta syystä".
"Hän on sosialisti, ja sosialistit eivät ole vielä miehittäneet paikkaa, hän on pääministeri kuten ne, joiden on tehtävä päätös, ja hän on yksi neuvoston dekaaneista", hän luetteli.
Eroavalla hallituksen päämiehellä on kuitenkin myös "kolme seikkaa häntä vastaan", mukaan lukien se, että "Michelin erottaminen voisi nopeuttaa prosessia ja tämä ei hyödyttäisi häntä, Portugalin Influencer-operaation "ajoituksen" vuoksi on epävarmaa, vaikka tulos osoittautuisi suotuisaksi", tämän asiantuntijan mukaan.
Lisäksi "Tanskan pääministeri Mette Frederiksen voisi olla yhtä suuri tai jopa vahvempi sosialistinen nimi", ja "Portugalin seuraava hallitus voi sitoutua tai olla sitoutumatta tähän ratkaisuun", hän lisäsi.
"Epävarmuustekijöitä on niin paljon, mutta António Costan mahdollisuutta ehdokkaaksi ei voi sulkea pois", Henrique Burnay sanoi Lusalle.
António Costan ja Mette Frederiksenin nimien lisäksi ehdolla ovat muun muassa Italian pääministerit Draghi ja Enrico Draghi sekä Hollannin pääministeri Mark Rutte.
Charles Michelin päätöksen myötä on herännyt huoli siitä, että Viktor Orbán, joka on estänyt etenemisen yhteisön talousarvioon, Ukrainan tukemiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä eurooppalaisissa asioissa, ottaa väliaikaisesti Eurooppa-neuvoston johtopaikan.
Charles Michel selitti toimittajille Brysselissä, että jotta estetään se, että Viktor Orbán johtaa väliaikaisesti Euroopan unionia, on välttämätöntä "taata päätös kesäkuuhun mennessä", jolloin voimme "ennakoida seuraajan mahdollista virkaanastumista" jo heinäkuussa.
Alberto Alemanno toivoo, "että väliaikainen puheenjohtaja löydetään Mikaelin lähdön ja EU:n seuraavan poliittisen syklin välillä marraskuussa".
Eurooppa-oikeuden professori pitää Michelin päätöstä "paitsi ennennäkemättömänä myös EU:n kannalta seurauksellisena", koska "on olemassa vaara, että syntyy perustuslaillinen kriisi", sillä belgialaispoliitikko "päätti toimikautensa äkillisesti silloin, kun sitä eniten tarvitaan".
"Tämän päätöksen jälkeen Michelistä tulee epäonnistunut presidentti, jolla on vain vähän valtaa, ja se pakottaa EU:n johtajat valitsemaan kiireesti korvaajan riippumatta Euroopan parlamentin vaalien tuloksesta", hän huomautti.
Alemanno kommentoi, että Charles Michel "ei selvästikään onnistunut jättämään jälkeä EU:n politiikkaan", mikä on syynä tähän "itsekeskeiseen ja vastuuttomaan" päätökseen, jota "voidaan perustella vain hänen omilla eduillaan".
Henrique Burnay katsoi, että päätös tehtiin, koska Michel "tajusi, ettei hänellä ollut niin monia kansainvälisiä asemia kuin hän halusi", johtaja, joka "ei jättänyt suurta vaikutusta eikä häntä tulla kaipaamaan", lisäksi poliitikko "ilman jäsenvaltioiden tukea".
Eurooppa-neuvoston seuraava puheenjohtaja on tarkoitus valita tänä kesänä, kesäkuussa, samoin kuin muutkin nimitykset huipputehtäviin seuraavan EU:n toimielinkierroksen aikana.
Charles Michelin toimikausi päättyisi kuitenkin vasta 30. marraskuuta, kun poliitikko ilmoittaa jättävänsä tehtävänsä jo aiemmin, 16. heinäkuuta, Euroopan parlamentin jäsenten vaalien jälkeen.
Eurovaalit järjestetään 6. ja 9. kesäkuuta välisenä aikana, ja vasta sen jälkeen Eurooppa-neuvosto kokoontuu nimeämään seuraajan.