Raportin mukaan Lissabonissa 81 prosenttia havaituista rikkomuksista koski verkkosivustoja ja sosiaalisia verkostoja.

Asiakirjassa todetaan myös, että 9,5 prosenttia rikkomuksista tapahtui lehdissä ja toiset 9,5 prosenttia televisiossa.

Lain soveltamisaikana aloitettiin 11 hallinnollista rikkomusmenettelyä, joista seitsemän johti tuomioihin, joiden sakkojen yhteismäärä oli 50 500 euroa.

Elintarvikeryhmistä, joihin kohdistui eniten rikkomuksia, erottuvat kakut, keksit ja muut leivonnaiset (28 %) sekä esivalmistetut ateriat, valmisruoat ja valmisruoat (23,0 %).

Vaikutustenarvioinnin laista, jolla rajoitetaan alle 16-vuotiaille lapsille suunnattua mainontaa, joka koskee elintarvikkeita ja juomia, joilla on korkea energia-arvo, suola-, sokeri- ja rasvapitoisuus, suoritti työryhmä, jota koordinoi terveysasioiden pääosasto (DGS) ja johon kuuluu edustajia kuluttaja-asioiden pääosastosta (DGC), koulutusasioiden pääosastosta (DGE) ja elintarvike- ja eläinlääkintäasioiden pääosastosta (DGAV).

Asiakirjan mukaan DGC toteutti vuosina 2019-2023 viisi tarkastustoimintaa analysoidakseen alle 16-vuotiaille lapsille suunnattua elintarvikemainontaa. Yhteensä analysoitiin 258 viestiä, joita 34 talouden toimijaa levitti eri viestintäyhteyksissä (lehdet, televisio ja digitaalinen media).

Tarkastuksen kohteena olleiden talouden toimijoiden kokonaismäärästä 68 prosenttia noudatti sääntöjä. Analysoitujen mainosviestien kokonaismäärästä 94 prosenttia noudatti vaatimuksia.

Nuorille yleisöille suunnatuissa televisiopalveluissa esiintyvän kaupallisen viestinnän analyysin suoritti sosiaalisen viestinnän sääntelyelin (ERC) vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä.

Tässä työssä ERC havaitsi "erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja markkinointitekniikoita ja sisältöjä ohjelmien sisällä ja niiden tauoilla", ja televisio- ja suoratoistoalustoilla havaittiin 11 lain rikkomista.

Lisäksi havaittiin 41 kahden pikaruokaketjun lasten ruokalistojen mainosta, joissa mainostettiin ruokalistojen mukana tulevia tuotemerkkejä ja leluja ilman, että erityistä ruokatuotetta olisi yksilöity (tuotemerkkimarkkinointi).

"Tämä voimassa olevaan lainsäädäntöön mukautuva strategia näyttää edelleen mahdollistavan lasten altistumisen elintarvikemarkkinoinnille", varoittavat asiantuntijat.

Raportissa mainitaan myös tilanteita, jotka "todennäköisesti viittaavat mainontasäännöstön säännösten rikkomiseen" ja jotka koskevat lapsille suunnattua elintarvikkeiden ja juomien mainontaa, sekä "muuta kaupallista viestintää, jota on vaikeampi luokitella oikeudellisten rajoitusten vuoksi, erityisesti sponsoroinnin osalta".

Lapsille ja nuorille suunnatun elintarvikemainonnan seuranta-analyysi kattoi myös televisiossa kaikki portugalilaiset yleiskanavat ja vapaasti saatavilla olevat kanavat (RTP1, RTP2, SIC ja TVI) sekä lasten kaapeli- ja kuitukanavat.

Vuonna 2020 analysoitiin 5 555 mainosta, joissa mainostettiin elintarvikkeita. 10,4 prosentissa mainostettiin elintarvikkeita ja juomia, eikä lasten kanavilla ollut elintarvikemainontaa. Suurin osa ruoka- ja juomamainosten prosentuaalisesta osuudesta ei vastannut DGS:n määrittelemää ravitsemusprofiilia (65,6 %), ja tämä luku nousi seuraavana vuonna 78,3 prosenttiin.