Seurattuani tiiviisti Portugalin lehdistöä ja luettuani eri alojen reaktioita olen ylpeyden ja huolen sekoitus. Portugalin vienti on aloittanut vuoden vahvasti, sillä se kasvoi lähes 12 prosenttia pelkästään helmikuussa, ja tammi- ja helmikuun yhteenlasketut tiedot osoittavat, että tavaroita vietiin lähes 14,4 miljardin euron arvosta, mikä on vahva merkki vauhdista. Näiden myönteisten lukujen taustalla on kuitenkin syvä epävarmuuden tunne. Yhdysvaltojen uusien tullimaksujen uhka heittää pitkän varjon, ja monet viejät varautuvat turbulenssiin.

Protektionistisen retoriikan vaikutukset tuntuvat jo nyt. Useat alat ovat raportoineet tilausten keskeytyksistä, erityisesti Yhdysvaltoihin tarkoitettujen tavaroiden osalta. Joidenkin yritysten maaliskuun vienti oli lähes pysähtyä. Tullien käyttöönoton lykkäämistä 90 päivällä on pidetty varovaisesti tervetulleena, mutta kukaan ei luule, että se ratkaisisi ongelman, vaan ainoastaan antaisi aikaa.

Erityisen huolestuttavaa on se, miten nopeasti Atlantin takaa tuleva poliittinen lausunto voi lähettää sokkiaaltoja markkinoillemme. Jopa perinteisesti kestävät alat, kuten viini-, kenkä- ja tekstiiliteollisuus, joutuvat kärsimään peruutetuista tilauksista, viivästyksistä ja kenties kaikkein haitallisimmin maahantuojien painostuksesta alentaa hintoja mahdollisten tariffikustannusten kattamiseksi. Tällaiset laskupaineet uhkaavat monien sellaisten yritysten kestävyyttä, jotka jo nyt toimivat tiukkojen marginaalien varassa.

Todellinen ongelma eivät ole vain mahdolliset tullit itsessään, vaan psykologinen ja taloudellinen epävakaus, jota nämä kauppasodan signaalit aiheuttavat. Mikään pitkän aikavälin strategia ei voi menestyä ympäristössä, jossa säännöt voivat muuttua yhdessä yössä. Jopa teollisuudenalat, jotka ovat vähemmän suoraan alttiita Yhdysvaltojen markkinoille, kuten metalliteollisuus ja konepajateollisuus, varoittavat epäsuorista seurauksista, erityisesti eurooppalaisten kumppaneiden kautta, jotka ovat tiiviimmin sidoksissa Yhdysvaltojen talouteen.

Samaan aikaan hallituksen tukipaketti, vaikka se onkin hyvää tarkoittava, on jälleen kerran jäänyt byrokratian jalkoihin. Rahoituslinjat otetaan käyttöön hitaasti, apu saapuu myöhässä, ja yritykset, joista monet ovat yhä toipumassa pandemian taloudellisista vaikutuksista, ovat jo valmiiksi ahtaalla. Nyt tarvitaan hyvien aikomusten lisäksi nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa.

Jos portugalilaiset yritykset ovat osoittaneet yhden asian kerta toisensa jälkeen, se on heidän kykynsä desenrascariin, eli siihen, että portugalilaiset yritykset löytävät keinon selviytyä vaikeuksista huolimatta. Itse asiassa tämä haastava hetki saattaa olla myös mahdollisuus: mahdollisuus miettiä uudelleen liiketoimintastrategioita, tutkia uusia markkinoita ja solmia uusia kumppanuuksia eri puolilla maailmaa. Eikä se oikeastaan ole meille mitään uutta. Olimmehan me aikoinaan niitä, jotka purjehtivat tuntemattomaan, löysivät mantereita ja avasivat kauppareittejä paljon riskialttiimmissa olosuhteissa. Hyödynnetään samaa henkeä ja kohdataan tulevaisuus rohkeasti ja mielikuvituksellisesti.

Author

Paulo Lopes is a multi-talent Portuguese citizen who made his Master of Economics in Switzerland and studied law at Lusófona in Lisbon - CEO of Casaiberia in Lisbon and Algarve.

Paulo Lopes