Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä se nousi 9,86 prosenttia 1 203 euroon, mikä on 108 euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, jolloin keskipalkka oli jo verojen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen 1 095 euroa kuukaudessa, kertovat ECO:n laskelmat, jotka perustuvatINE:n julkaisemiin uusiin tietoihin ja tammi-maaliskuun 2025 työllisyystilastoihin.

Reaalisesti, kun maaliskuussa todetun viimeisten 12 kuukauden keskimääräisen inflaation vaikutus (2,42 %) on vähennetty, kasvu oli pienempi, mutta silti merkittävä: 7,2 % eli 78,9 euroa. Tämä tarkoittaa, että hintojen nousu "söi" 29,1 euroa 108 euron nimellisestä kasvusta. Kun elinkustannusten vaikutus vähennetään, keskimääräinen nettopalkka nousi 1 173,9 euroon.

Työssäkäyvän väestön keskimääräiset kuukausittaiset nettotulot henkilöveron ja sosiaaliturvamaksujen ennakonpidätyksen jälkeen ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti. Viime vuonna työntekijöiden palkkasumma nousi 100 eurolla 1 142 euroon, mikä vastaa 9,6 prosentin kasvua, kun vuoden 2023 keskipalkka on 1 042 euroa. Kyseessä oli vuosikymmenen suurin kasvu.

Vuoden 2025 alussa tämä palkkakehitys jatkuu, ja painottuu keskitason teknikkojen, puolustusvoimien, opettajien ja lääkäreiden palkkoihin, joiden palkankorotukset olivat tällä kaudella suurimmat.

Ketjuvaihtelussa, vuoden 2024 neljännestä neljänneksestä vuoden 2025 kolmeen ensimmäiseen kuukauteen, keskimääräisen nettopalkan nousu oli vaatimattomampi, 1,6 % eli 19 euroa, verrattuna INE:n laskemaan 1 184 euron palkkaan.

Suurimmat palkankorotukset

Analysoitaessa keskimääräisten nettopalkkojen vaihtelua ammattiryhmittäin INE osoittaa, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä suurimmat palkankorotukset kirjasivat teknikot ja keskitason ammatit, joihin kuuluvat opettajat ja lääkärit, sekä puolustusvoimat.

Listan kärjessä ovat keskitason teknikot, jotka ansaitsevat nyt 1 294 euroa eli 11,94 prosenttia eli 138 euroa enemmän kuin vuosi sitten, jolloin heidän palkkansa oli 1 156 euroa. Toiseksi tulee tieteellisen ja henkisen toiminnan ryhmä. Näiden ammattilaisten palkkasumma nousi 1499 eurosta 1651 euroon eli 152 euroa, mikä tarkoittaa 10,14 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna, mikä johtuu pääasiassa opettajien uran vapauttamisesta ja lääkäreiden uran arvostuksen noususta.

Keskimääräisen nettopalkan suurimpien korotusten podiumin täydentävät puolustusvoimien jäsenet, joiden palkankorotus oli 9,9 % eli 137 euroa, mikä nosti heidän palkkansa 1384 eurosta 1521 euroon, tulokseen vaikuttivat palkkojen päivitys ja uusi 50 euron korotus sotilaallisen kunnon lisäosaan, joka nousi 300 eurosta 350 euroon kuukaudessa, vuoden alussa.

Päinvastoin, ammattiryhmistä, joiden palkankorotukset eivät olleet yhtä merkittäviä kuin edellisvuonna ja jotka jäivät keskimääräisen korotuksen (9,86 %) alapuolelle, mainittakoon lainsäätäjien edustajat ja ylimmät johtajat, ammattitaidottomat työntekijät ja kokoonpanotyöntekijät.

Tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana lainsäätäjien ja toimeenpanevien elinten edustajien, johtajien, virkailijoiden ja johtavien virkailijoiden palkka oli 1 945 rupiaa, mikä merkitsee 5,20 prosentin eli 96 rupian palkankorotusta verrattuna viime vuoden vastaavan ajanjakson palkkaan, joka oli 1 846 rupiaa. Tämä kehitys liittyy suoraan siihen, että vuoden alussa tehty 5 prosentin palkanalennus päättyi. Poliittisia viranhaltijoita ja julkishallinnon johtajia koskeva rangaistus oli ollut voimassa troikan kaudesta lähtien, ja se poistettiin PSD:n ja CDS:n ehdotuksella, joka hyväksyttiin valtion vuoden 2025 talousarvion (OE2025) yhteydessä.