Uusi laji, "Marmoretta drescherae", kuuluu "Marmoretta"-sukuun, joka "edustaa nykyaikaisten liskojen evoluutiopuun primitiivistä haaraa", kertoo UNL:n luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta (FCT), jossa Alexandre Guillaume teki tutkimuksen osana väitöskirjaansa.

Toistaiseksi vain yksi "Marmoretta"-sukuun kuuluva laji, "Marmoretta oxoniensis", on viitattu.

"Marmoretta drescherae" ei ole nykyisten liskojen suora esi-isä, vaan pikemminkin primitiivinen edustaja sukupuusta, joka kuoli sukupuuttoon jurakauden lopussa", korostaa Alexandre Guillaume, jota lainataan FCT:n ja UNL:n lausunnossa, ja lisää, että "löytö vahvistaa hypoteesia, jonka mukaan Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Luoteis-Afrikka jakoivat jurakauden lopussa samankaltaisen faunan, mutta viittaa myös paikallisiin ekologisiin eroihin".

Paleontologi Alexandre Guillaume analysoi yhteistyössä espanjalaisen Zaragozan yliopiston tutkijoiden kanssa tätä tutkimusta varten 150 Lissabonin geologisessa museossa säilytettävää fossiilia, jotka oli löydetty Leirian Guimarotan kaivoksesta, joka on "yksi rikkaimmista yläjura-ajan mikrofossiilien esiintymistä".

Alexandre Guillaumen johtamassa työssä vahvistettiin portugalilaisten fossiilien analyysin perusteella ja vertaamalla niitä Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista löydettyihin fossiileihin myös, että Portugalin jurakauden eläimistössä esiintyy pieni Cteniogenys-sukuun kuuluva puolivesimäinen matelija, vaikkakaan "ei pystytty määrittämään, onko kyseessä eri laji kuin muilla alueilla jo kuvatut lajit".

Alexandre Guillaume, joka tutkii Portugalin ylemmän jurakauden pientä herpetofaunaa (matelijoita ja sammakkoeläimiä), ja muut ryhmän jäsenet analysoivat leukojen, kallojen, raajojen ja nikamien yksittäisiä palasia.

Tutkimus, jonka tarkoituksena oli arvioida uudelleen fossiileja, jotka Saksan Berliinin vapaan yliopiston paleontologit olivat kuvanneet 1970- ja 1990-luvuilla, julkaistiin avoimessa Acta Palaentologica Polonica-tiedelehdessä.